keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Voimat meni, mutta into säilyi... ja hieman reissun rasittavuudesta

Sain flunssan, paranin, sain toisen, paranin ja sitten sain mahataudin, joka lienee nyt ohi.
Aika heppoinen olo, mutta suunnitelmat ei ole muuttunut. Lauantaina mennään vaikka askel kerrallaan. Ensimmäinen kuntaraja on helppo, lieneekö 20 metriä matkaa.

Olen saanut ihmettelyä matkan pituudesta ja kuinka jaksan.
Jaksan hyvin, kun ei ole kiire eikä tarvi suorittaa. Reissu ei ole siis mikään kestävyysurheilusuoritus, vaan leppoisaa tallustelua. Mun äiti käveli 60-luvun alussa Utsjoelta Helsinkiin, reitillä oli pituutta yli 1400km ja aikaa meni 21 päivää. Päivä ka oli yli 60km. Että, jos unohdetaan tän reissun kohdalla se urheilullisuuden ihmettely, sitä ei ole.

Facebookiinkin on sivu avattu (Finnwalk / Hämäläinen pikamatka), joka toimii yhtenä kanavana yhteydenpidolle. Edellyttäen että osaan käyttää sitä. Tabletissa on vielä hieman harjoittelua.